On ollut taukoa, ja palailen nyt viimeinkin laiskuudestani huolimatta. Tässä pari viimekertaista tallipäiväaelittelyä. ;)
Menin heidän mukanaan takaisin tuntilistan luo ja katsottuamme sen, menimme takaisin ulos odottelemaan. Pyörittelin tallissa muutamia riimunnaruja ja odottelimme viiden tuntilaisia. He tulivat, mutta eivät tarvinneet apua hevosten hakemisessa tai hoitamisessa, joten jatkoimme istuskelua/pyörimistä tallissa. Pian kuitenkin eräs ratsastajista tarvitsi apua Sokerin suitsien kanssa ja menin auttamaan. Kesken auttamisen ratsastuksenopettaja pyysi hoitamaan Topiaksen (joka ei kai oo mun hoitoheppa enää) pois ja viemään sen tarhaan. Suitset oli jo otettu pois ja ratsastuksenopettajan napattua vikellysvyön lähdin viemään Topia tarhaan. Meinasin viedä sen väärään tarhaan - olen ollut liian kauan poissa tallilta - mutta ratsastuksenopettaja näytti mihin se meni ja vein ruunan sitten sinne.
Menin viemään Topiaksen varusteet talliin ja laitoin toisen huovan kuivumaan ja toisen - joka ei ollut märkä - omalle paikalleen, samoin vyön. Pesin kuolaimet, niputin suitset ja laitoin ne paikoilleen. Lähdimme sitten pienen ajan kuluttua hakemaan Rozea, jolla kaverini menisi (mitä nimeä voin käyttää susta täällä?). Kytkin sähköt pois ja takaisin ja kun Roze oli saatu karsinaan lähdimme hakemaan Tytsyä. Hain tamman tarhasta ja vein sen puomille johon olin jo tuonut sen varusteet.
Harjailin ja varustin Tytsyn ja itseni, jonka jälkeen lähdin taluttamaan sitä kentälle. Kentällä nousin selkään ja säädeltyäni jalustimet lähdin uralle kävelemään. Aloitimme ravailun sen jälkeen kun Tytsylle oli laitettu sampparit. Verkkailimme itsenäisesti, joten tein temponmuutoksia, voltteja, ympyröitä ja loivaa kiemuraa saadakseni Tytsyn hyvin kuulolle ja taipuisaksi. Teimme sitten suunnanvaihdon ja verkkailimme toiseen suuntaan ravissa. Tytsy oli mukavan reipas, muttei kaahottanut.
Mulla kun on niin kovin hyvä tämä muisti, en muista mitä teimme tässä välissä vai teimmekö mitään. Välikäynnit taisi ainakin olla ja ainakin yksi takaosakäännös tuli tehtyä. Tytsy teki oikein hyvän takaosakäännöksen, vaikkakin takajalat olisivat voineet pysyä enemmän paikoillaan. Jatkoimme sitten laukkatehtävällä, jossa yhdestä kulmasta nostettiin laukka ja seuraavalta sivulta kenttä "katkaistiin", niin että sivu jäi lyhyemmäksi. Seuraavalla sivulla siirryttiin sitten raviin Harjoituksen ideana oli siis pitää hevonen suorana laukassa ilman kentän laidan tukea. Tytsy oli oikein mukava, vaikka käänsin aluksi laukassa liian myöhään ja tuli rikko raville, mutta kun valmistelin kääntämisen kunnolla, tehtävä alkoi sujua.
Vaihdoimme sitten suuntaa ja jatkoimme samaa laukkatehtävää toiseen suuntaan. Tässä vaiheessa Tytsy alkoi jo vähän kuumua, joten sain tehdä aika paljon pidätteitä ja silti se kiihdytteli laukannostoissa aika paljon. Tähän suuntaan käänsin katkaistulta uralta pois liian aikaisin pariin kertaan, jonka jälkeen yritin sitten saada siihen mahtumaan vielä yhden laukka-askeleen. Ja hyvinhän se onnistui kun maltoin keskittyä ratsastamiseen ja sain Tytsynkin pysymään hyvin käsissä.
Kävelimme hetken ja otimme sitten jalustimet pois. Ravailimme hetken itsenäisesti ilman jalustimia, kunnes piti siirtyä käyntiin ja tehdä kokonainen takaosakäännös. Se epäonnistui ainakin meidän osalta, sillä Tytsy pysähtyi pariin otteeseen ja välillä minusta tuntui, että siitä oli tulossa etuosakäännös. Sain kuitenkin hepan pyöräytettyä ympäri ja jatkettua käynnissä. Teimme siihen perään sitten puolikkaan takaosakäännöksen, joka taas sujui oikein hyvin, ainakin omasta mielestäni. Ravailimme taas hetken ja teimme kokonaisen takaosakäännöksen käyntiinsiirtymisen jälkeen. Tällä kertaa se sujui paremmin, vaikka takajalat tekivätkin turhan ison ympyrän. Jälleen puolikas takaosakäännös, joka onnistui ja vielä vähän ravailua.
Loppukäyntien jälkeen tulimme kaartoon ja pois selästä. Löysäsin vyötä, nostin jalustimet ja talutin Tytsyn puomille. Otin varusteet pois, putsasin kaviot ja harjasin Tytsyn vielä läpi pölyharjalla, ennen kuin lähdin viemään sitä tarhaan. Tytsyn olisi niin tehnyt mieli mennä syömään (varsinkin silloin kun otin sähköjä pois), mutta en päästänyt. Kun heppa oli tarhassa menin hoitamaan varusteet pois. Laitoin satulan paikalleen, pesin kuolaimet (ja hinkkailin niitä jälleen aika kauan) ja suitsien niputtelun ja paikalleenlaittamisen jälkeen lähdin kotiin.
Seuraavana keskiviikkona minulla oli korvaustunti, koska viikonlopuksi lähdin mummolle. Tulin tallille vähän yli kolmen aikaan ja minulla ei ole mitään muistikuvaa mitä tein ennen tuntiani. Joten siirrytään suoraan siihen, että otin Penan varusteet ja menin varustamaan sitä. Harjasin Penan, puhdistin kaviot ja menin sitten hakemaan varusteita. Juuri kun olin ottanut satulan ja suitset ja lähtemässä varustamaan Penaa, meille sanottiin, ettei kannata laittaa varusteita, koska alkoi ukkostaa. Vein sitten varusteet takaisin satulahuoneeseen ja sovimme, että odotamme puoli tuntia ja jos ukkonen on mennyt ohi, ratsatsamme sitten.
Puolelta ukkosti vielä, mutta 20 vaille kahdeksan pääsimme varustamaan hevosia. Laitoin Penalle varusteet, talutin sen kentälle ja nousin selkään. Säädin sitten jalustimet erään hoitajan kanssa ja lähdin uralle kävelemään. Alkukäynneissä ratsastuksenopettaja pyysi sanomaan aina kun Penan oikea takajalka osuu maahan. Minulla ei ollut mitään tuntumaa siihen ja varsinkin sitten kun ei saanut katsoa, kaikki meni aikalailla pieleen. Toiseen suuntaan kävellessä piti sitten sanoa molemmat takajalat, joka sujui yhtä heikosti.
Aloitimme sitten ravailun ja tein paljon ympyröitä. En saanut aluksi Penaa taipumaan ja ravaamaan rennosti, jolloin ympyröistä tuli aika katastrofaalisia. Pian ruuna alkoi kuitenkin toimia paremmin ja asettui sekä taipui nätisti, ja ravin tahtikin säilyi. Pian aloitimme laukkailemisen ja teimme jokaiseen kulmaan ympyrän (koko kenttä oli siis käytössä). Pena kuunteli oikein hyvin, vaikka laukannosto ei sujunutkaan erityisen hyvin. Mutta minullahan on aina ollut vähän ongelmia Penan kanssa laukannostoissa.
Pena taipui ympyröillä oikein hyvin ja säilytti laukan tempon hyvin, ei hidastellut eikä kaahaillut. Keskityin enimmäkseen suoriin sivuihin ja tarkkoihin teihin, joiden ratsastaminen hyvin on erittäin tärkeää, ainakin minun mielestäni. Yhden kerran keskittymiseni herpaantui aika reilusti ja kiemurtelun lisäksi tuli raville rikkominen. Vaihdoimme suuntaa ja jatkoimme laukkailua ilman ympyröitä. Teimme temponmuutoksia laukassa ja ensimmäisessä hidastuksessa Pena rikkoi raville, mutta toisella kerralla laukan kokoaminen onnistui paremmin. Reippaampi laukka sujui oikein hyvin.
Kävelimme laukkojen jälkeen hetken kunnes aloitimme seuraavaa tehtävää. Yhden sivun puoleenväliin tehtiin ravista pysähdys, josta nostettiin laukka. Seuraavalla sivulla oli kolme tötteröä, jotka piti pujotella niin, että tuli loiva kaarre vastalaukkaa. Seuraavan sivun puolessa välissä raviin. Jos laukka ei noussut pysähdyksestä tai tuli väärä laukka, sai/piti ensimmäisen tötsän ympärille tehdä ympyrä ja nostaa/korjata siinä. Ensimmäisellä kerralla en valmistellut kunnolla ja jouduin tekemään ympyrän, niinkuin lähes joka kerta ensimmäiseen suuntaan. Toinen kerta onnistui vähän paremmin, mutta olin myöhässä nostosta, enkä päästänyt Penaa laukkaamaan. Pari kertaa menivän niinkuin toinen, mutta sitten eräällä kerralla en saanutkaan Penaa kääntymään kaarevalle uralle vaan se hyppäsi tötterön yli. Niin olikos meillä koulu- vai estetunti?
Tulin vielä yhden kerran, jolloin sain laukan nostettua kulmasta, ettei tarvinnut tehdä ympyrää. Ravipätkillä tein paljon voltteja ja sain Penaa todella hyvin taipumaan ja asettumaan rehellisesti. Loppuvaiheessa myötäsin sisäohjasta ja Pena jatkoi silloinkin asettuneena ja taipuneena, vaikka ensimmäisellä kerralla asetus ei säilynyt. Vaihdoimme sitten suuntaa ja toiseen suuntaan en joutunut kertaakaan tekemään ympyrää vaikka aina jäin nostoista jälkeen. Kiemurat sujuivat vaihtelevalla menestyksellä, mutta laukka nousi aina viimeistään kulmasta.
Tähän suuntaan Pena oli ravissa asteen jäykempi ja koska aikaa oli vähemmän (tai siltä minusta ainakin tuntui) en saanut sitä niin hyvin kuulolle kuin toiseen suuntaan. Myödätessäni sisäohjasta asetus ei säilynyt kuin aivan viimeisellä kerralla. Jatkoimme sitten uraa kevyessä ravissa ja teimme kaikkiin kulmiin ympyrät. Pena oli todella kiva ja suunnanvaihdoksen jälkeen ravailimme vielä hetken. Aloin antaa Penalle aina löysempää ja löysempää ohjaa, kunnes se ravasi aivan pitkällä ohjalla. Ruuna toimi todella hyvin pohkeella ja istunnalla. Pian siirsin Penan istunnalla käyntiin ja kävelimme loppukäynnit.
Ratsastimme loppykäyntien jälkeen tallin pihaan ja tulimme pois selästä. Löysäsin vyötä ja nostin jalustimet, jonka jälkeen talutin Penan talliin. Otin varusteet pois ja laitoin Penalle naruriimun, jolla se oli tuotu tarhasta. Minulle oli joskus opetettu oikeaoppinen naruriimuun tuleva solmu, mutta enää minulla ei ole siitä mitään käsitystä. Tein jonkinlaisen solmun ja vein Penan tarhaan, jossa otin sitten riimun pois. Laitoin varusteet omille paikoilleen, sekoilin jotain harjakorien ja raippani kanssa, jonka jälkeen lähdin.
Alla vielä kuva uudesta, keskeneräisestä kepparista. Cloven varsahan tämä, ja nimeksi tulee luultavasti AC Wonder Wanderlust. Lempinimiä saa ehdottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti ja ystävällisesti. Kohteliaisuus kunniaan! :)