Vapun ratsastelut

Kuvatonta postausta jälleen... Menin keskiviikkona korvaustunnille. Koska ratsastuksenopettajamme ei päässyt pitämään tuntia, eikä ketään saatu tilalle, pääsin menemään itsenäisen. Hepaksi oli laitettu Pena, jolla olisinkin halunnut mennä edellisen tunnin laukkaepäonnistumisten jälkeen. Ja koska on toivottu enemmän tekstiä, päätin sitten kirjoittaa nyt todella tarkasti. Kilometripostausta luvassa. No, siirrytäänpä itse asiaan...

Keskiviikko

Tallille saavuin noin 20 yli kolme. Vein tavarani satulahuoneeseen, jossa oli jo yksi hoitaja, sekä kahden ensimmäisen tunnin pitäjä. Pian kolme ratsastajaa tulivat, ja lähdimme hakemaan hevosia. Menin laittamaan sähköt pois, availin porttia, sekä vähän hätistelin Penaa, joka meinasi tulla ulos Pönän perässä. Ratsastaja vei Pönän talliin ja harjojen hakemisen jälkeen menin auttamaan. Pönä oli hiukan huonolla tuulella, joten pyöri, eikä meinannut nostaa jalkaa ja autoin ottamaan kaviot. Ratsastaja haki varusteet ja autoin toiselta puolelta hänen nostaessa satulan selkään. Suoristelimme huovat ja laitettuani vyön omalta puoleltani, ratsastaja kiristi sitä omalta puoleltaan. Samalla kun otin riimun pois, ratsastaja haki suitset ja autoin pitämällä Pönän päätä paikoillaan. Sitten hän haki kypäränsä ja raipan, jonka jälkeen lähdimme kentälle.

Kentällä laskimme jalustimet ja kiristin vyötä vähän. Sen jälkeen punttasin ratsastajan selkään ja kiristin vielä hieman vyötä, koska Pönä oli pullistellut jonkin verran. Säädin jalustimet ja lähdin tallia kohden. Odottelimme hetken satulahuoneessa kahden muun hoitajan kanssa, kunnes yksi ratsastaja tuli pyytämään apua Wanesan kanssa. Wanesan hoitaja lähti ja pian myös me kaksi menimme talliin katsomaan hevosia. Eräs ratsastaja tuli pyytämään apua Rozen varusteiden kanssa, koska sen satula oli korkeimmalla satulatelineellä. Sain satulan alas ja ratsastajan laitettua huovan Rozelle, asetin satulan selkään, jonka jälkeen ratsastaja laittoi vyön kiinni. Otin riimun pois, ratsastaja laittoi suitset ja lähdimme kentälle.

Roikuin, kiristin vyötä ja säädin jalustimet, jonka jälkeen jäin vielä katsomaan tuntia hetkeksi. Mietin siinä samalla, mitä voisin tehdä itsenäisellä. Siihen oli tulossa minun lisäkseni kaksi ratsastajaa. Yksi hoitajista antoi vinkkejä ja sen jälkeen katsoessani kelloon lähdin hakemaan Penaa tarhasta. Otin sähköt pois, avasin portin ja talutin Penan ulos. Suljin portin ja laitoin sähköt takaisin aika nopeasti, joka on saavutus, sillä usein jään säätämään jotain sähköjen kanssa. Vein Penan sen karsinaan ja lähdin satulahuoneelle.

Otin sieltä mukaani kypärän, turvaliivin, raipan ja varaharjat, jotka vein Penan karsinan eteen. Sen jälkeen hain satulan ja suitset siirrettävästä satulahuoneesta. Menin sisään karsinaan ja aloitin harjaamisen kovalla harjalla (varaharjoissa ei ollut kumisukaa). Harjattuani Penan läpi sillä, siirryin pölyharjaan ja sen jälkeen harjasin pään. Kaviot nousivat nätisti, jonka jälkeen vielä puhdistin harjat. Aikaa oli runsaasti, joten päätin käydä Penan vielä kerran läpi pölyharjalla. Otin sitten satulan ja nostin sen Pentin selkään. Asettelin huovan ja romaanin, laitoin vyön ja lähdin availemaan suitsia paketista. Pena pyöri hiukan, mutta kun kuolaimet olivat suussa, heppa pysyi nätisti paikallaan. Sen jälkeen hihnat, omat tarvikkeet ja hieman odottelua, että kello tulisi viittä vaille.

Talutin Penan kentälle ja laskin jalustimet. Kiristin vyötä, ja kun eräs tyyppi tuli roikkumaan, nousin selkään. Pidensin jalustimia heti kaksi reikää ja siirtyessäni uralle kävelemään pidensin niitä vielä reiällä. Kävelimme hetken aikaa pitkin ohjin, vaihdoimme suuntaa ja kävelimme tähänkin suuntaan. Otin puolipitkät ohjat ja aloitin tekemällä pysähdyksiä ja voltteja. Pena oli mukavasti kuulolla ja toimi istunnalla hyvin. Tein näitä harjoituksia hetken ja siirryin sitten käynti-ravi siirtymisiin. Otin ohjat tuntumalle ja lähdin tekemään ravissa voltteja. Sitten jatkoin taas käynti-ravi siirtymisillä ja lisäsin aina pysähdyksiäkin käyntien kohdalle. Sitten tein aina vähemmän ja vähemmän käyntiaskeleita siirtymisten välissä, ja lopulta tuloksena oli pysähdys suoraan ravista ja ravi suoraan pysähdyksestä.

Jatkoin tätä tehtävällä, jossa tein sivujen keskelle pysähdyksen suoraan ravista ja kulmiin voltit käynnissä. Pena oli kuuliainen ja totteli hyvin istuntaa kun ajattelin istuntaani ja katsetta. Pidin pehmeämpää kättä kuin viimeksi ja ruuna tuntui paljon paremmalta. Sitten menin kentän keskelle ympyrälle ja tein erilaisia harjoituksia ympyrällä. Taipumisen kanssa oli pienehköjä ongelmia, varsinkin ravissa, vaikka ympyrä oli suhteellisen iso. Pidempään jatkoin sellaista harjoitusta, jossa menin ensin puolet ympyrästä ravia, puolet käyntiä ja käyntipätkälle pysähdys. Kun olin mennyt toisen kerran ravipätkän, vaihdoin suuntaa ympyräleikkaa ja tein saman harjoituksen toiseen suuntaan, jonka jälkeen vaihdoin jälleen suuntaa. Ympyräleikkaan jälkeen Pena ei meinannut taipua toiseen suuntaan. Ehkä apujen vaihtuminen sisäavuista ulkoavuiksi kesti hieman minulta.

Tein viekä joitain siirtymisharjoituksia ympyrällä, kunnes katsoin kelloa ja huomasin sen olevan puoli. Kävelimme uralla puolivälikäyntejä ja otin jalustimet pois, kaulalle ristiin. Kävelimme viitisen minuuttia ja vaihdoimme suuntaa. Kävelimme siihenkin suuntaan hetken, kunnes siirryin ympyrälle harjoitusraviin. Tein jälleen ravi-käynti siirtymisiä ja huomasin että Penalla oli todella kiva ravi. Voisin mennä sillä mielellään ilman satulaa. Otin sitten jalustimet jalkaan ja ajattelin kokeilla laukannostoja käynnistä. Ravailun kautta sain laukan nousemaan, vaikka pitikin vähän kannustaa raipalla. Penalla oli ihana laukka ja vaikka emme pysyneet suunnittelemallani ympyrällä, heppa pysyi hyvin hallinnassa eikä rikkonut raville.

Loputkin laukat onnistuivat, vaikka ne eivät nousseet käynnistä. Päätinpä sitten ottaa jalustimet pois ja laukat sujuivat myös ilman jalustimia. Kun otin jalustimet jalkaan, Pena oli jo vähän innostunut, eikä meinannut siirtyä ravista käyntiin. Vaihdoin sitten suuntaa ja laukkailin toiseenkin suuntaan, tosin en niin hyvällä menestyksellä. Pena hieman innostui, enkä saanut sitä hidastamaan, ennen kuin se oli kaahottanut kolmisen kierrosta. Fiksuna ihmisenä otin vielä jalustimet uudestaan pois ja laukkasin vähän. Vaikka Pena vähän kaahasi (ja nosti kerran väärän laukan), se pysyi nyt hallinnassa ja vaihdoin vielä suuntaa, että saisin yhden hyvän laukkapätkän. Kun otin jalustimia jalkaan ja yritin samaan aikaan estää Penaa kiihdyttämästä liikaa, sain hyvän idean. Tiputin raipan pois. Viimeisellä laukkakerralla en kyllä huomannut mitään eroa edelliseen, vaikka raippa olikin poissa.

Loppuverryttelyssä tein paljon siirtymisiä saadakseni hepan taas kuulolle. Pysähtyminen oli hieman vaikeaa, joten loppujen lopuksi jouduin ohjaamaan Penan aitaa päin, että se suostuisi seisahtumaan. Näin kävi kahdesti. Sen jälkeen pysähdykset onnistuivat taas, jopa suoraan ravista. Loppuverryttelin volteilla ja suunnanvaihdon jälkeen ravailin vielä pitkin ohjin. Pena kuunteli hyvin istuntaa ja siirsin sen käyntiin istunnalla. Kävelimme aika pitkät loppukäynnit, jonka jälkeen tulimme kaartoon. Nousin pois selästä, löysäsin vyötä kolme reikää, nostin jalustimet ja hain raippani. Lähdin taluttamaan Penaa talliin ja vietyäni sen karsinaan, otin suitset pois. Riisuin kypärän, turvaliivin ja hanskat, jonka jälkeen otin satulan pois. Harjasin Penan läpi pölyharjalla ja putsasin kaviot.

Aloitin viemällä omat tavarani ja harjat satulahuoneeseen ja pesin samalla kuolaimet. Palasin talliin hakemaan satulaa, jonka otin niputettuani suitset. Vein ne siirtosatulahuoneeseen ja palasin tavalliseen sattariin. Olo oli hyvä ja olen tyytyväinen ratsastukseeni. Söin eväspatukan, pakkasin kassin ja jäin vielä katsomaan tuntia ennen kuin lähdin.

Torstai

Tällä kertaa oli vuorossa keppihevosella ratsastaminen. Alunperin tarkoituksena oli hypätä ensin Sagalla ja mennä sitten maastoon Allun kanssa, mutta ihana räntäsade esti hyppäämisen. Varustin Allun ja lähdin metsään. Aluksi lämmittelimme poluilla, mutta siirryin siitä enemmän umpimetsään. Allu säikkyi hieman ja kuumui ravaillessa mutta käyttäytyi muuten todella hyvin. Otin sitten lyhyen laukkaspurtin suoralla tiellä, enkä ole aivan tyytyväinen Allun kuntoon. Sitä pitää alkaa treenata enemmän, mutta onhan ori jäänyt vähän vähemmälle ratsastelulle Sagan ja Cloven myötä. Olimme metsässä reilun puoli tuntia, jonka jälkeen päästin Allun varusteista.

Olen ajatellut, että aloittaisin enemmän luonnollisen hevosmiestaidon harjoittamista. Myrskyn kanssa voisi saada uuden innon harjoitteluun, jos ratsastelisi enemmän vaikkapa riimulla tai kaulanarulla. Onhan sitä ennenkin poikasen kanssa tehty, katsotaan jos innostuisin uudestaan. Vinur ja Saga omaavat jo kuolaimettomat, Allulle ja Clovellekin voisi sellaiset väsätä. Tai jos alkaisinkin kaulanaruilemaan Allun kanssa? Martingaalihan olisi siihen aika hyvä.

Kertokaapas, mitä mieltä olette vähän pidemmistä postauksista!